Hankkeet

Kaatopaikkakaasun jatkojalostus - KAJASTUS -hankkeessa kehitetään kaatopaikkakaasun nykyisiä talteenottomenetelmiä, ratkotaan kaatopaikkakaasun jatkojalostuksen haasteita sekä jaetaan asiasta laajasti tietoa.

Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).

Hankkeen päätoteuttaja on Kiertokaari Oy. Osatoteuttaja ovat Hämeen ammattikorkeakoulu Oy, Jätekukko Oy ja Lounais-Suomen Jätehuolto Oy.

Hankeaika on 1.5.2025–20.4.2027.

Hankkeen taustat

Jätehuolto kuului vuonna 2020 kolmen suurimman metaanipäästölähteen joukkoon yhdessä maatalouden ja energiasektorin kanssa, kertovat Euroopan komission alaisen Eurostatin tilastot.

Päästöongelmaan pureudutaan valtakunnallisessa Kaatopaikkakaasun jatkojalostus (KAJASTUS) -hankkeessa, jonka tavoitteena on pidentää kaatopaikkakaasun hyödyntämisaikaa. Metaanin määrä kaatopaikkakaasussa vähenee, mikä kääntyy ongelmaksi. Alhaisen metaanipitoisuuden kaasua on vaikeaa hyödyntää nykyisillä tavoilla.

– Hankkeessa kehitetään uusia menetelmiä kaasun talteenottoon ja synnyn mallinnukseen, jotta arvokas energia ei valu hukkaan eikä ilmakehään, kertoo hankkeen projektipäällikkö, projekti-insinööri Tuomas Heikkinen Kiertokaari Oy:stä.

Soihduttamisesta hyötykäyttöön

Nykyisellään loppusijoitusalueilta vapautuu Suomessa vuosittain noin 12 000 tonnia metaania, jota eri jäteyhtiöt käsittelevät eri tavoin. Osa yhtiöistä toimittaa kaatopaikkakaasua esimerkiksi paikallisen energiayhtiön tai muiden yritysten sähkön- ja lämmöntuotantoon tai hyödyntää sitä itse.

Osa soihduttaa eli polttaa kaasua soihdussa. Soihdutetulla kaasulla lämmitettäisiin vuosittain keskimäärin 1 300 omakotitaloa.

– Soihduttaminen muuttaa kaatopaikkakaasun metaanin hiilidioksidiksi ja vedeksi, mikä vähentää sen ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Samalla kaasun potentiaali energianlähteenä karkaa kuitenkin taivaan tuuliin, LSJH:n projekti-insinööri Satu Antola toteaa.

Tieto kaikkien hyödynnettäväksi

Suomessa toimivat kunnalliset jätehuoltoyhtiöt hoitavat jätehuollon lakisääteisiä tehtäviä ja huolehtivat alueellaan jäte- ja lajitteluasemista sekä loppusijoitusalueista. Jätekukon käyttöpäällikkö Saku Pietikäinen kertoo, ettätieto kaatopaikkakaasun hyödyntämisestä on ollut pirstaloitunutta. Nyt se kootaan yhteen kaikkien hyödynnettäväksi.

Hankkeessa laaditaan mittaus- ja säätötyökalu kaatopaikkakaasun talteenottoon sekä mallinnustyökalu kaatopaikkakaasun syntyyn. Molemmat työkalut tulevat kaikkien jäteyhtiöiden vapaaseen käyttöön ja niiden käyttöön myös koulutetaan.

– Uusilla työkaluilla edistetään kaatopaikkakaasun tehokkaampaa hyödyntämistä ja kestävää energiantuotantoa. Siten myös jätehuollon aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vähenevät, kertoo HAMKin projektikoordinaattori Sara Syvälahti.

Lisäksi pilottikokeissa tutkitaan, miten kaasuntuotantoa ja sen talteenottoa voidaan parantaa. Samalla rakennetaan pohja pysyvälle valtakunnalliselle kaatopaikkakaasuun erikoistuneelle työryhmälle.

Lisätietoja:
Saku Pietikäinen
käyttöpäällikkö, Jätekukko Oy
puh. 044 368 0202
saku.pietikainen@jatekukko.fi

Jätekeskuksen vesien ravinteiden talteenoton paikallinen symbioosi (KIERTO)

KIERTO-hankkeessa tutkittiin miten Jätekukon jätekeskuksen suoto- ja hulevesistä voidaan ottaa talteen arvokkaita ravinteita, erityisesti typpeä ja fosforia. Hankkeen päämääränä oli monistettavan, teknistaloudellisesti käyttökelpoisen toimintamallin luominen vastaavanlaisille jätekeskuksille sekä tiedon laaja jakaminen.

Hankkeen päätoteuttajana toimi Jätekukko Oy ja osatoteuttajana Savonia-ammattikorkeakoulu Oy. Symbioosikumppaneita olivat Kuopion Vesi Oy ja Gasum Oy.

Hanke toteutettiin ympäristöministeriön myöntämällä avustuksella, joka rahoitettiin Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineestä (Recovery and Resilience Facility, RRF).

Hanke oli käynnissä 1.5.2023–31.12.2024.

Tavoitteet

Projektin tavoitteena on luoda symbioosi Jätekukon alueella syntyvien suoto- ja hulevesien ravinteiden talteenottoon. Nykytilassa vedet ohjataan yhdyskuntajätevetenä puhdistamolle, jossa ympäristön kannalta haitalliset yhdisteet poistetaan, mutta ravinteita ei oteta talteen.

Tavoitteena on, että projektin kautta syntyy:

• ravinnevirtojen hyödyntämisen symbioosimalli, joka on skaalattavissa samantyylisiin toimintaympäristöihin
• ravinteiden talteenoton monistettava toimintamalli jätekeskuksille ja -vedenpuhdistamoille
• investointisuunnitelma veden puhdistuksen ratkaisuihin ja tasausaltaan suunnitteluun Jätekukolle

Tulokset

Hankkeessa testattiin useita ravinteiden talteenottoon ja vedenpuhdistukseen soveltuvia teknologioita laboratorio- ja kenttäolosuhteissa, joista perusteellisemmin syvennyttiin:

• biologisen kantoaineprosessin ja Biobros Oy:n kehittämän sähkösaostuksen yhdistelmään (MBBR+EC)
• ioninvaihtoteknologioihin (Weeefiner 4D-teknologia)
• Veolia Aquaflow:n Actiflo-hiekkalaskeutusmenetelmään sekä aktiivi- ja biohiilisuodatukseen

Tulokset osoittivat, että fosforin talteenotto on jo nykyisillä menetelmillä mahdollista erittäin tehokkaasti, mutta typen talteenotto vaatii vielä teknologian kehittämistä erityisesti kylmissä olosuhteissa.

Tutkituista menetelmistä fosforia saatiin talteen parhaimmillaan yli 90 prosenttia. Typen osalta lupaavimmaksi menetelmäksi osoittautui ioninvaihtoteknologia, jolla saavutettiin yli 70 prosentin reduktio. Menetelmä on kuitenkin vielä kehitysvaiheessa ja edellyttää jatkotutkimuksia ennen laajempaa käyttöönottoa. Typen talteenotto Jätekukon jätevesistä on nykytekniikalla kannattamatonta.

Hankkeessa muodostettiin myös pitkän aikavälin etenemismalli Jätekukon jätekeskuksen vesien käsittelylle. Mallissa esitetään muun muassa hule- ja suotovesien erottelua, kemiallista puhdistusta sekä tulevaisuudessa mahdollisesti typen talteenottoa mahdollistavien ratkaisujen pilotointia.

Loppupäätelmät

KIERTO-hankkeen keskeinenä antina oli arvokas tutkimustieto erilaisista ratkaisuista, joita tarvitaan ravinteiden tehokkaampaan talteenottoon sekä käytännön kokemukset eri menetelmien toimivuudesta. Tuloksia voidaan hyödyntää sekä Jätekukon tulevassa kehitystyössä että ravinteiden talteenoton ratkaisujen kehittämisessä laajemmin Suomessa.

Ravinteiden tehokkaampi talteenotto voi tulevaisuudessa vähentää uusien lannoitteiden tarvetta, pienentää vesistöjen ravinnekuormitusta sekä edistää kiertotaloutta.

Tutustu KIERTO-hankkeen loppuraporttiin