KAJASTUS-hanke etsii ratkaisuja kaatopaikkakaasuille

Vanhojen kaatopaikkojen ilmastoa lämmittävät metaanipäästöt halutaan kuriin. Kaatopaikat eli loppusijoitusalueet tuottavat merkittävimmän osan jätehuollon ilmastopäästöistä. Suomalaiset jäteyhtiöt taklaavat tätä ongelmaa nyt yhdessä.

Jätehuolto kuului vuonna 2020 kolmen suurimman metaanipäästölähteen joukkoon yhdessä maatalouden ja energiasektorin kanssa, kertovat Euroopan komission alaisen Eurostatin tilastot.

Päästöongelmaan pureudutaan valtakunnallisessa Kaatopaikkakaasun jatkojalostus (KAJASTUS) -hankkeessa, jonka tavoitteena on pidentää kaatopaikkakaasun hyödyntämisaikaa. Metaanin määrä kaatopaikkakaasussa vähenee, mikä kääntyy ongelmaksi. Alhaisen metaanipitoisuuden kaasua on vaikeaa hyödyntää nykyisillä tavoilla.

– Hankkeessa kehitetään uusia menetelmiä kaasun talteenottoon ja synnyn mallinnukseen, jotta arvokas energia ei valu hukkaan eikä ilmakehään, kertoo hankkeen projektipäällikkö, projekti-insinööri Tuomas Heikkinen Kiertokaari Oy:stä.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen EAKR-rahoitteista KAJASTUS-hanketta vetää Oulun seudulla toimiva kunnallinen jäteyhtiö Kiertokaari Oy. Kaksivuotisen hankkeen osatoteuttajia ovat Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), Kuopion alueella toimiva Jätekukko Oy sekä varsinaissuomalaisten kuntien omistama Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) Oy.

Soihduttamisesta hyötykäyttöön

Nykyisellään loppusijoitusalueilta vapautuu Suomessa vuosittain noin 12 000 tonnia metaania, jota eri jäteyhtiöt käsittelevät eri tavoin. Osa yhtiöistä toimittaa kaatopaikkakaasua esimerkiksi paikallisen energiayhtiön tai muiden yritysten sähkön- ja lämmöntuotantoon tai hyödyntää sitä itse.

Osa soihduttaa eli polttaa kaasua soihdussa. Soihdutetulla kaasulla lämmitettäisiin vuosittain keskimäärin 1 300 omakotitaloa.

– Soihduttaminen muuttaa kaatopaikkakaasun metaanin hiilidioksidiksi ja vedeksi, mikä vähentää sen ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Samalla kaasun potentiaali energianlähteenä karkaa kuitenkin taivaan tuuliin, LSJH:n projekti-insinööri Satu Antola toteaa.

Tieto kaikkien hyödynnettäväksi

Suomessa toimivat kunnalliset jätehuoltoyhtiöt hoitavat jätehuollon lakisääteisiä tehtäviä ja huolehtivat alueellaan jäte- ja lajitteluasemista sekä loppusijoitusalueista. Jätekukon käyttöpäällikkö Saku Pietikäinen kertoo, ettätieto kaatopaikkakaasun hyödyntämisestä on ollut pirstaloitunutta. Nyt se kootaan yhteen kaikkien hyödynnettäväksi.

Hankkeessa laaditaan mittaus- ja säätötyökalu kaatopaikkakaasun talteenottoon sekä mallinnustyökalu kaatopaikkakaasun syntyyn. Molemmat työkalut tulevat kaikkien jäteyhtiöiden vapaaseen käyttöön ja niiden käyttöön myös koulutetaan.

– Uusilla työkaluilla edistetään kaatopaikkakaasun tehokkaampaa hyödyntämistä ja kestävää energiantuotantoa. Siten myös jätehuollon aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vähenevät, kertoo HAMKin projektikoordinaattori Sara Syvälahti.

Lisäksi pilottikokeissa tutkitaan, miten kaasuntuotantoa ja sen talteenottoa voidaan parantaa. Samalla rakennetaan pohja pysyvälle valtakunnalliselle kaatopaikkakaasuun erikoistuneelle työryhmälle.

Lisätietoja:
Saku Pietikäinen
käyttöpäällikkö, Jätekukko Oy
puh. 044 368 0202
saku.pietikainen@jatekukko.fi

KAJASTUS-hanke

Kaatopaikkakaasun jatkojalostus - KAJASTUS -hankkeessa kehitetään kaatopaikkakaasun nykyisiä talteenottomenetelmiä, ratkotaan kaatopaikkakaasun jatkojalostuksen haasteita sekä jaetaan asiasta laajasti tietoa.

Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).

Hankkeen päätoteuttaja on Kiertokaari Oy. Osatoteuttaja ovat Hämeen ammattikorkeakoulu Oy, Jätekukko Oy ja Lounais-Suomen Jätehuolto Oy.

Hankeaika on 1.5.2025–20.4.2027.