Jätekukko ja kuusi muuta jäteyhtiötä jättivät EU:lle kantelun Suomen hankintalain muutoksesta

Kantelun mukaan Suomen hallituksen esitys hankintalain muutoksesta rikkoo EU:n hankintadirektiiviä ja EU:n perusperiaatteita sekä vaarantaa kuntien mahdollisuudet järjestää jätehuoltoa tehokkaasti ja taloudellisesti, mikä on lopulta uhka asukkaiden jätehuoltopalveluille.

Kuntien omistamat jäteyhtiöt Jätekukko, Kiertokaari, Kiertokapula, Loimi-Hämeen Jätehuolto, Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH), Pirkanmaan Jätehuolto (PJH) ja Rosk’n Roll ovat jättäneet Euroopan komissiolle virallisen kantelun Suomen hallituksen esittämästä hankintalain (1397/2016) muutoksesta.

Yhtiöt katsovat, että Suomen hallituksen esitys sidosyksiköiden vähintään 10 prosentin omistusosuusvaatimuksesta on ristiriidassa EU-oikeuden kanssa ja uhkaa vakavasti kuntien mahdollisuuksia järjestää lakisääteisiä jätehuoltopalveluita.

Lakimuutoksen mukaan kuntaomisteinen yhtiö voisi tuottaa palveluita ilman kilpailutusta vain, jos jokaisella omistajalla olisi vähintään 10 prosentin osuus yhtiöstä. Jätekukon 15 omistajakunnasta yli 10 prosentin omistusosuus on vain Kuopiolla.

– Vähimmäisomistusvaade aiheuttaisi Jätekukon pilkkomisen vähintään kahteen eri yhtiöön. Yhtiön hajottamisen ja kahden erillisen organisaation rakentamisen ja organisoinnin seurauksena kokonaiskustannukset nousisivat. Tämän lisäksi erillisten, pienempien yhtiöiden toimintavarmuus heikkenisi ja ongelmaksi voi tulla myös ammattitaitoisen henkilökunnan puute, sanoo Jätekukon toimitusjohtaja Arto Ryhänen.

Jätelaitosten mukaan tällainen vaatimus ei perustu EU:n hankintadirektiiviin eikä EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöön. Sen sijaan se rajoittaisi erityisesti pienempien kuntien osallistumismahdollisuuksia ja pakottaisi purkamaan toimivia yhteistyömalleja, jotka ovat olleet keskeisiä jätehuollon tehokkuuden ja ympäristötavoitteiden saavuttamisessa.

– Esitys ei ota huomioon jätehuollon erityispiirteitä eikä sitä, miten tärkeää kuntien välinen yhteistyö on asukkaiden palveluiden turvaamisessa. Jos muutosehdotus menee läpi, moni toimiva malli joudutaan purkamaan, mikä on lopulta uhka asukkaiden jätehuoltopalveluille, toteaa LSJH:n toimitusjohtaja Jukka Heikkilä.

Jätelaitokset vaativat EU-komissiota puuttumaan EU-oikeuden vastaiseen ehdotukseen

Kantelussa tuodaan esiin, että esityksestä puuttuu asianmukainen vaikutusarviointi, eikä sen taloudellisia tai toiminnallisia seurauksia ole selvitetty riittävästi. Muutos johtaisi merkittäviin lisäkustannuksiin, hallinnolliseen kuormitukseen ja palveluiden pirstaloitumiseen.

Lisäksi jätelaitokset katsovat, että esitys on EU:n suhteellisuusperiaatteen vastainen, koska ilmeisten vahingollisten vaikutuksen vastapainoksi ei esityksestä seuraisi juurikaan positiivisia markkina- ja kilpailuvaikutuksia. Lisäksi esitys on syrjivä, koska se kohdistuu erityisesti pieniin kuntiin ilman selkeästi esiin tuotuja hyötyjä.

– Jätehuollossa isomman alueen jätehuollon toteuttaminen tuo synergiaetuja niin kuljetusreittien kuin jätteiden käsittelyn suhteen. Hankintalain muutos ei vaikuttaisi nykyiseen kilpailutusmalliin hankintojen osalta – erona vain se, että kilpailuttajia olisi jatkossa useampi. Tämä muutos ei siis lisäisi kilpailua lainkaan mutta kilpailutuskustannukset nousisivat, selventää Ryhänen.

Kantelijat huomauttavat, että ehdotuksen hyväksymisen seurauksena Suomen sidosyksikkösäännöksistä tulisi ylivoimaisesti tiukimmat koko EU:ssa ja vaativat EU-komissiota ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin lakiehdotuksen pysäyttämiseksi. Jätelaitosten asiamiehenä asiassa toimii EU- ja hankintaoikeuteen erikoistunut asianajaja Jouni Alanen Asianajotoimisto Roihu Oy:stä.

– Oli erittäin tärkeää saattaa asia komissio käsittelyyn tässä vaiheessa, jotta komissio voi ajoissa puuttua ja mahdollisesti pysäyttää tämän sekä EU-oikeuden että Suomen omien etujen vastaisen lakiehdotuksen. Ehdotettu omistusvaatimus poikkeaa täysin EU:n hankintadirektiivin sidosyksikköhankintoja koskevista säännöksistä, eikä mikään muu maa ole säätänyt tällaista omistusosuuteen perustuvaa rajoitusta lakeihinsa, Alanen sanoo.

Hallituksen esitys on herättänyt myös laajempaa huolta. Lausuntokierroksella se sai poikkeuksellisen paljon palautetta. Muutosesityksestä jätettiin yli 600 lausuntoa, mikä on Työ- ja elinkeinoministeriön lausuntopyynnöissä ennätysmäärä.

Useat lausunnonantajat, Kuntaliitto mukaan lukien, ovat arvostelleet erityisesti 10 prosentin omistusosuusvaatimusta ja sen vaikutuksia kuntien itsehallintoon ja palvelutuotantoon.

Nyt myös julkisomisteisia sidosyksiköitä edustava Kustos ry on jättänyt Euroopan komissiolle virallisen kantelun Suomen hallituksen esittämästä hankintalain muutoksesta.

Lisätietoja:

Arto Ryhänen, Jätekukko Oy
toimitusjohtaja
puh. +358 44 368 0150
arto.ryhanen@jatekukko.fi