Biojäte haisee. Rahalta.

Kierrättäminen on vastuullista ja hyödyllistä yhteiskunnallisesti, mutta lisäksi se on järkijuttu omakotiasujalle – myös rahassa mitattuna. Kun lajittelet biojätteen, muovi-, kartonki- ja lasipakkaukset sekä metallin oikeisiin astioihin, saat pienemmän perusmaksun ja voit pidentää sekajäteastiasi tyhjennysväliä.

Lisäksi oikein lajiteltu biojäte on puhdasta, rahanarvoista energiaa. Ja tänä päivänä, jos koskaan, on aika panostaa kotimaiseen energiantuotantoon.

Aloita biojätteen lajittelusta - perusta biokimppa

Lisää kimppaan uusi jäsen

BIOJÄTTEEN KERÄYS PAKOLLISEKSI 2024

Sekajätteen joukossa on liikaa biojätettä. Suomessa kaikkiaan 1/3 sekajäteastiaan päätyvästä jätteestä kuuluisi oikeasti biojäteastiaan tai kompostoriin. Tämä on iso ongelma.

Vuonna 2024 jätteen lajitteluvelvoite kiristyy niin, että biojätteen lajittelu tulee pakolliseksi isoimmissa taajamissa kaikilla kiinteistöillä. Asujilta tämä vaatii pienen panostuksen, mutta yhteinen hyöty on suuri.

Lue lisää jätelain muutoksesta

Biojätteellä on oma astiansa monestakin syystä

1. Biojäte sekajätteessä on kuin vettä polttaisi. Kirjaimellisesti.

Biojäte koostuu pääasiassa vedestä, joka heikentää huomattavasti energiantuotannossa poltettavan sekajätteen lämpöarvoa ja vaatii haihtuakseen tukipolttoainetta. Näin ollen iso osa kotimaisesta sekajätteestä tuotettavasta lämpöenergiasta haihtuu vesihöyrynä taivaan tuuliin.

2. Väärässä astiassa biojäte menee hukkaan

Energiahukka moninkertaistuu, kun sekajätteen joukossa poltettavaa biojätettä ei voida jalostaa sähköksi, lannoitteeksi tai lämmitykseen ja liikennekäyttöön soveltuvaksi ympäristöystävälliseksi polttoaineeksi, biokaasuksi.

3. Oikein lajittelu tuo säästöjä

Vaikka biojätteen kerääminen tuo pienen lisämaksun jätehuollon kustannuksiin, säästää se yleensä asujalta
pitkän pennin, kun jätehuollon perusmaksu pienenee ja sekajätteen keräämisväli harvenee. Ohessa säästyy
myös luonto, kun biojäte käsitellään kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.

Laita hyvä jäte kiertämään

Ruokahävikki on myös rahareikä

Suomalaisten kotitalouksien ruokahävikki vuodessa on hirvittävät 120–160 miljoonaa kiloa. Jokainen suomalainen heittää siis yli puoli kiloa ruokaa roskiin joka viikko. Hukkaan heitettyjen luonnonvarojen ja energian lisäksi tämä tuntuu myös kuluttajan kukkarossa. Ole siis tarkka, mitä heität pois.

Ole osa ratkaisua, älä ongelmaa

Oikein lajiteltu biojäte on täysin hyödynnettävissä. Mutta mitä biojäteastiaan kuuluu laittaa? Entä missä biojätettä kerätään, miten se pakataan ja mitä siitä tehdään?

Lue lisää biojätteen lajittelusta

Biokimpassa on kivempaa

Pientaloalueella on mahdollista järjestää useamman kotitalouden yhteinen BIOKIMPPA, jolla kotitalouden vuosittaiset kustannukset voivat pienentyä kymmenistä euroista jopa pariin sataan euroon. Biokimpan perustaminen on vieläpä todella helppoa.

Perusta biokimppa lähinaapureiden kanssa

Kiinteistökohtainen biojäteastia

Nopeasti laskettuna biojätteen kerääminen omaan astiaansa vähentää taloyhtiön maksulliseen sekajäteastiaan joutuvan jätteen määrää jopa kolmanneksella. Mutta hyötyjä syntyy vain, kun jokainen osallistuu. Muista siis lajitella!

Tee kompostointi-ilmoitus

Erinomaisena vaihtoehtona biojätteen keräämiselle on kotitalouden itsenäisesti järjestämä komposti, jonka perustamista ja ylläpitämistä varten olemme koonneet kattavan paketin vinkkejä. On hyvä muistaa myös, että jätelain uudistusten myötä kiinteistön omistajan tulee tehdä kompostointi-ilmoitus.

Tee kompostointi-ilmoitus