Biojäte haisee. Rahalta.

Kierrättäminen on vastuullista ja hyödyllistä yhteiskunnallisesti, mutta lisäksi se on järkijuttu omakotiasujalle – myös rahassa mitattuna. Kun lajittelet biojätteen, muovi-, kartonki- ja lasipakkaukset sekä metallin oikeisiin astioihin, saat pienemmän perusmaksun ja voit pidentää sekajäteastiasi tyhjennysväliä.

Lisäksi oikein lajiteltu biojäte on puhdasta, rahanarvoista energiaa. Ja tänä päivänä, jos koskaan, on aika panostaa kotimaiseen energiantuotantoon.

Aloita biojätteen lajittelusta - perusta biokimppa
 

BIOJÄTTEEN KERÄYS PAKOLLISEKSI 2024

Sekajätteen joukossa on liikaa biojätettä. Suomessa kaikkiaan 1/3 sekajäteastiaan päätyvästä jätteestä kuuluisi oikeasti biojäteastiaan tai kompostoriin. Tämä on iso ongelma.

Vuonna 2024 jätteen lajitteluvelvoite kiristyy niin, että biojätteen lajittelu tulee pakolliseksi isoimmissa taajamissa kaikilla kiinteistöillä. Asujilta tämä vaatii pienen panostuksen, mutta yhteinen hyöty on suuri.

Lue lisää jätelain muutoksesta

Biojätteellä on oma astiansa monestakin syystä

1. Biojäte sekajätteessä on kuin vettä polttaisi. Kirjaimellisesti.

Biojäte koostuu pääasiassa vedestä, joka heikentää huomattavasti energiantuotannossa poltettavan sekajätteen lämpöarvoa ja vaatii haihtuakseen tukipolttoainetta. Näin ollen iso osa kotimaisesta sekajätteestä tuotettavasta lämpöenergiasta haihtuu vesihöyrynä taivaan tuuliin.

2. Väärässä astiassa biojäte menee hukkaan

Energiahukka moninkertaistuu, kun sekajätteen joukossa poltettavaa biojätettä ei voida jalostaa sähköksi, lannoitteeksi tai lämmitykseen ja liikennekäyttöön soveltuvaksi ympäristöystävälliseksi polttoaineeksi, biokaasuksi.

3. Oikein lajittelu tuo säästöjä

Vaikka biojätteen kerääminen tuo pienen lisämaksun jätehuollon kustannuksiin, säästää se yleensä asujalta
pitkän pennin
, kun jätehuollon perusmaksu pienenee ja sekajätteen keräämisväli harvenee. Ohessa säästyy
myös luonto, kun biojäte käsitellään kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.

Laita hyvä jäte kiertämään

Ruokahävikki on myös rahareikä

Suomalaisten kotitalouksien ruokahävikki vuodessa on hirvittävät 120–160 miljoonaa kiloa. Jokainen suomalainen heittää siis yli puoli kiloa ruokaa roskiin joka viikko. Hukkaan heitettyjen luonnonvarojen ja energian lisäksi tämä tuntuu myös kuluttajan kukkarossa. Ole siis tarkka, mitä heität pois.

Ole osa ratkaisua, älä ongelmaa

Oikein lajiteltu biojäte on täysin hyödynnettävissä. Mutta mitä biojäteastiaan kuuluu laittaa? Entä missä
biojätettä kerätään, miten se pakataan ja mitä siitä tehdään?

Biokimpassa on kivempaa

Pientaloalueella on mahdollista järjestää useamman kotitalouden yhteinen BIOKIMPPA, jolla kotitalouden
vuosittaiset kustannukset voivat pienentyä kymmenistä euroista jopa pariin sataan euroon. Biokimpan perustaminen on vieläpä todella helppoa.

Kiinteistökohtainen biojäteastia

Nopeasti laskettuna biojätteen kerääminen omaan astiaansa vähentää taloyhtiön maksulliseen sekajäteastiaan joutuvan jätteen määrää jopa kolmanneksella. Mutta hyötyjä syntyy vain, kun jokainen osallistuu. Muista siis lajitella!

Tee kompostointi-ilmoitus

Erinomaisena vaihtoehtona biojätteen keräämiselle on kotitalouden itsenäisesti järjestämä komposti, jonka
perustamista ja ylläpitämistä varten olemme koonneet kattavan paketin vinkkejä. Hyvä on muistaa myös,
että jätelain uudistusten myötä kiinteistön omistajan tulee tehdä kompostointi-ilmoitus.

Biojätteen lajittelu on asujalle pieni vaiva, mutta yhteiskunnallisesti
sillä on valtava vaikutus

Sekajätteestä

1/3 on biojätettä

Tiesitkö?
Kilolla biojätettä saat minuutin mittaisen lämpimän suihkun

1 kg   1 min

Seitsemän

Jäteautoamme kaasuttelee kestävästi biokaasulla Kuopion alueella

100h

1kg

virtaa kännykkään

biojätettä

Biojäte jalostuu

lämmöksi

sähköksi

polttoaineeksi

lannoitteeksi

Suomalaisten ruokahävikki on pahimmillaan

160 000 000 kg vuodessa