Ryhänen Arto - 04.01.2018
Jätehuolto oli alun perin puhtaanapitoa eli jätteet kerättiin pois kaupungeista tauteja aiheuttamasta. Toiminnasta vastasivat lääkärit. Jätteitä hyödynnettiin lähinnä lannoitteina. Erilaiset kriisit, kuten I maailmansota, nostivat jätteiden arvoa resursseina. Jätehuoltolain (v. 1978) ja etenkin jätelain (1993) taustalla olivat jo kasvava huoli ympäristöstä ja luonnonvarojen riittävyydestä. Nykyään ihmiskunta kuluttaa 50 % enemmän luonnonvaroja kuin mitä maapallo pystyy uusiutuvasti tuottamaan. Tämän vuoksi painopiste ei ole enää jätteiden käsittelyssä vaan kestävän kehityksen tukemisessa.
Kuopasta kiertotalouteen
Vuonna 2017 kuntien jätehuolto hoituu pääosin kuntien jätehuoltoyhtiöiden tai kuntayhtymien toimesta. Jätekukko Oy on hyvä esimerkki 16 kunnan alueellisesta yhteistyöstä. Jätekukko perustettiin vuonna 2001 ja yhtiön toiminnan kautta alueella on laajennettu erilliskeräystä ja siirrytty jätteiden loppusijoittamisesta laitosmaiseen jätteenkäsittelyyn. Yhtiön toimintaan on liittynyt alusta alkaen valistusta ja neuvontaa, joiden kautta on pyritty vaikuttamaan ihmisten käyttäytymiseen ja ohjaamaan syntyvät jätteet asianmukaiseen keräykseen. Henry Nygård onkin hyvin kuvannut kuntien jäteyhtiöiden toimintaa termillä ”Kuopasta kiertotalouteen” kirjassaan Yhdyskuntajätehuollon historia.
Jätteessä on älyä
Tulevaisuuden jätehuolto on resurssiviisautta. Tähän ajatukseen liittyy ajatus, että jäte on arvokasta materiaalia, resurssia, jota ei sovi hukata. Viisauteen liittyy myös teknologian kehittyminen eli jätehuoltoon liitetään entistä enemmän älyä. Äly voi olla jo tuotteessa, joka kertoo milloin tuote ei enää kelpaa alkuperäiseen tarkoitukseen vaan on aika viedä toissijaiseen hyödyntämiseen. Äly voi kertoa jätehuoltoyhtiölle, milloin astiat kaipaavat tyhjennystä. Äly reitittää ja optimoi. Älyä on kännykässä, joka kertoo vastaukset kaikkeen materiaalikierrätykseen ja jonka avulla voit tarkastella omia kulutustottumuksia, materiaalin käyttöä ja hyötykäyttöä ja tehdä tilauksia.
Yhdessä muiden kanssa
Kiertotalous on termi, joka hyvin kuvaa materiaalien kiertokulkua. Ei ole tarvetta puhua jätteestä, koska tulevaisuudessa sitä ei enää ole. Myös Jätekukon slogan , ”siistiä”, kokoaa yhtiön toiminnan hienosti yhteen. Jätehuolto, puhtaanapito, pitää ympäristön siistinä, hygieenisenä. Samalla koko toiminta käsittelyineen, uusiomateriaaleineen ja työpaikkoineen on siistiä kiertotaloutta. Roska ei ole enää likaa vaan materiaalia, rahaa. Jätehuolto, kiertotalous, on yksi yhteiskunnan peruspalvelu ja -toiminta. Jätekukko osaltaan edesauttaa yhteiskunnan kestävää kehitystä – yhdessä muiden toimijoiden kanssa.
Ryhänen Arto
Twitter: @ArtoRyhanen
Arto Ryhänen on Jätekukon toimitusjohtaja, joka uskoo digitalisaation ja tekniikan fiksun hyödyntämisen tuovan lisäarvoa niin asiakkaille, yhtiölle kuin ympäristölle.
ti 18. syyskuuta 2018 09.30.11
voiko laittaa muoviset ripustimet sekajätteeseen vai muovinkeräykseen?
Tuula Kahelin
ma 22. lokakuuta 2018 10.15.00
Rikkinäiset vaateripustimet voi laittaa sekajätteeseen.